Luentokurssi (6 op.) Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksessa ma-ke 6.9.-22.10.10 klo 10:15-12:00 Paulaharjun salissa. Opettajina yliopistotutkija Jukka Jouhki ja professori Hanna Snellman.
27.9.2010
LISTALTA: Huomenna (ti 28.9.) on luento
Huomenna prof. Snellmanin luennot jatkuvat normaalisti. Tässä vielä
loppukurssin aikataulu.
ti 28.9. klo 10-12
ke 29.9. klo 10-12
ma 4.10. klo 10-12 (Jouhki)
ti 5.10. klo 10-12
ke 6.10. klo 10-12
ma 11.10. klo 10-12
ke 13.10. klo 10-12
ma 18.10. klo 10-12 (kotitentin palautus)
ti 19.10. klo 10-12
ke 20.10. klo 12-14 TENTTI (huom. poikkeava kellonaika)
ke 3.11. klo 12-14 UUSINTATENTTI (huom. poikkeva kellonaika)
ma 8.11. klo 14-16 PALAUTETILAISUUS (huom. poikkeva kellonaika)
T. Jukka
26.9.2010
LISTALTA: maanantaina 27.9. ei ole luentoa
Huomenna maanantaina siis ei ole luentoa, vaan seuraava luento on
tiistaina 28.9. Hanna on teille jo asiasta kertonutkin viime viikolla,
mutta ajattelin, että asiasta on syytä vielä tiedottaa, koska olen itse
tainnut kertoa toisin.
Eli ei nähdä huomenna!
Kertokaa varmuudeksi kavereillenekin, jotka eivät käytä sähköpostia
viikonloppuisin.
Pahoittelen hajamielisyyttäni (en onneksi ensimmäistä kertaa).
Jukka
24.9.2010
Kjartan tykkää eniten Åttå Drinkerosta!
3.10.2010: Kiitoksia jälleen loistavista kommenteista. Mukavaa, että Kjartan (oikealta persoonaltaan suosittu norjalaiskoomikko Kristian Valen) herätti keskustelua. Komedian tekijöille ja kuluttajille on tietenkin tärkeää pohtia kenestä ja mistä saa tehdä pilaa. Antropologisesti kiintoisaa on myös se miksi tietyistä asioista saa tehdä komediaa ja toisista ei. Näyttää siltä, että mitä paremmassa asemassa kohde on, sitä sallitumpaa siitä on tehdä pilkkaa. Heikoille ei saa nauraa, mutta ylempää tai veroistansa saa alentaa. Tässä mielessä voidaan sanoa, että Kjartanin komiikka (jos nyt oletetaan Kjartanin olevan homo) on merkki siitä, että homous on parantanut yhteiskunnallista asemaansa.
22.9.2010
Kotitentti Johdatus etnologiaan (ETNP101) kurssille syyslukukausi 2010
1. Nimeä ryhmä, johon kuulut. Onko ryhmälläsi omaa folklorea tai ulkoasuun liittyvää tyyliä, joka erottaa teidät muista ja sulkee muut ryhmän ulkopuolelle? Onko ryhmälläsi näkymättömiä raja-aitoja tai tilanteeseen sidottua kuulumista? Miten ryhmään kuuluminen on prosessi?
2. Miten Kalevala näkyy nykynuorten populaarikulttuurissa Suomessa? Voit käyttää internetiä tai omia havaintojasi pohdintasi lähteenä. Minkälaisia symboleja ja merkityksiä löydät näistä Kalevalan populaarikulttuurin sovelluksista?
3. Kuvittele Bronislaw Malinowski (1884–1942) tutkimassa Jyväskylän yliopiston opiskelijakulttuuria. Kerro millaisiin asioihin hän keskittyisi ja miten hän niitä tutkisi.
4. Kuvaile jotain (televisiossa tai livenä) havaitsemaasi uskonnollista ilmiötä funktionalismin kannalta.
Kotitentin palauttaminen määräaikaan mennessä on edellytys kokonaissuorituksen saamiseen Johdatus etnologiaan –kurssista.
Jukka Jouhki Hanna Snellman
20.9.2010
Kotitehtävä: miehet ja naiset
Voit esitellä lyhyesti jonkin stereotypian, uskomuksen, tradition, biologisen faktan tms. kunhan se vain eroaa muiden kotitehtävään vastanneiden esittämistä eroista (ts. nopeimmilla on eniten varaa valita). Vastaa tehtävään kommenttilinkistä su 26.9. klo 18.00 mennessä.
VASTAUSTEN TEEMOJA 3.10.2010
Kiitoksia kaikille mitä herkullisimmista vastauksista ja terävistä huomioista. Vastaustenne perusteella voidaan erottaa tiettyjä merkittäviä teemoja ja määritepareja, joiden kautta sosiaalista sukupuolta määritellään. Esimerkiksi:
- mentaalinen sukupuoli: tunteet/järki, putkiaivot/multitasking
- työn kautta määrittyvä miehuus/naiseus: esim. ura, kilpailuvietti, johtajuus, kotityöt
- sosiaalisuus: esim. ystävyys
- ulkonäkö: vaatetus, laittautuminen
- sukupuoli ruumiillisuuden ja tekemisen kautta: seksuaalisuus ja normit, liikkuminen, harrastukset, fyysinen vahvuus/heikkous
- viestinnän erot: suoruus/hienovaraisuus, keskustelu/ongelmanratkaisu, juoruaminen/asianpuhuminen
Tästä olisi mielenkiintoista jatkaa pohtimalla kuinka paljon eri määreet ovat biologisia/kulttuurisia, mutta se olisi jo kokonaisen luentosarjan aihe.
18.9.2010
LISTALTA: Luentotentin ajankohta: monelleko on hankala?
Monilla kuulemma on luentotentin ajankohdan suhteen päälekkäisyyttä.
Ilmoittakaapa allekirjoittaneelle sähköpostilla (aihekenttään: "PVM"),
jos tentin ajankohta 20.10.2010 klo 12:15-14:00 tuottaa ongelmia.
Yst. terv. Jukka (jukka.jouhki@[tämäpois]jyu.fi)
16.9.2010
Viikon 3 luentomateriaali ladattavissa
15.9.2010
Viikolla 2 mainittuja antropologian merkkihenkilöitä
- Bronislaw Malinowski (elämänkerta, tietosanakirjaote, lyhyt kuvaus tieteellisestä annista), "etnografian isä"
- Edward B. Tylor, kulttuurievolutionisti
- Lewis Henry Morgan, kulttuurievolutionisti
- Franz Boas (lyhyesti suom. Wikipediassa), saksalainen "amerikkalaisen antropologian isä", potlach-tutkija
- Ruth Benedict, merkkiteoksen Patterns of Culture kirjoittaja
- Margaret Mead, tutki mm. sukupuolta ja seksuaalisuutta, "humanistisen antropologian" edustaja
- Clifford Geertz, symboliantropologian grand old man
- Mary Douglas (suomeksi), tutki mm. lian symbolista ontologiaa
- Victor Turner, rituaalisuuden ja sosiaalisen draaman tutkija
- Julian Steward, kulttuuriekologian edustaja
- Marvin Harris, kulttuurimaterialisti
14.9.2010
LISTALTA: Vielä aikataulusta
12:15. Tässä vielä oikeat ajat.
Luentotentti: ke 20.10.2010 klo 12:15-14:00
Palautetilaisuus: ke 8.11.2010 klo 14:15-16:00 (PÄIVITETTY 22.9.2010)
Uusintatentti: ke 3.11.2010 klo 12:15-14:00
Kaikkien paikkana on Paulaharju.
Terv. Jukka
13.9.2010
Luentomuistiinpanot taas ladattavissa
Normit vaatetuksessa
Lähde: Mtv3 uutiset
Uutisen tiivistelmä: SDP:n puheenjohtaja ainut vaaleisiin vaatteisiin
pukeutuja äskettäin kuolleen Tommy Tabermanin muistotilaisuudessa.
Etnologinen inspiraatio: Tämän tapaiset "mokat" paljastavat usein erittäin
hyvin yhteiskunnan piilonormeja ja käyttäytymistapoja. Tässä tilanteessa
tapaus oli selvästi huomattavissa, mutta entä jos useampi ja peräti jopa
puolet olisi pukeutunut vaaleisiin? Olisiko piilonormi muuttunut kaikessa
hiljaisuudessa?
Eerik R.
12.9.2010
Häät ja seremoniat
Lähde: http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2010091012326760_lz.shtml
Uutisen tiivistelmä: Häihin ja naimisiinmenoon liittyvät seremoniat vaihtelevat kulttuurien välillä yllättävän laajalti. Jopa niin itsestäänselvältä tuntuva asia kuin vihkisormuksen kuuluminen vasempaan nimettömään ei päde kaikissa maissa ja kulttuureissa. Häihin liittyy paljon erikoisia tapoja joilla halutaan taata puolison uskollisuus ja avioparin onni.
Etnologinen inspiraatio: Olisi mielenkiintoista tutkia miten eri maitten hääseremoniat eroavat toisistaan, ja miksi. Myös yhteneväisyyksiä voisi tarkastella. Kiinnostavaa olisi myös tutkia sitä, mitä erilaisilla oudoilla tavoilla ja perinteillä halutaan "saavuttaa". Esimerkiksi Venäjällä aviomiehen tulisi kantaa morsiamensa seitsemän sillan yli, mikä symboloi sitä, miten aviopari selviää kaikista avioliiton mahdollisista vaikeuksista.
Kiinnostavaa olisi tutkia myöskin millaisia erilaisia seremonioita häihin liitetään, ja millaisia symbolisia merkityksiä näille seremonioille annetaan. Miksi rituaalit ovat niin tärkeitä juuri hääseremoniassa? Entä miten seremoniat ja symbolit liittyvät avioliiton arvostukseen yhteiskunnassa?
Heidi ja Asta
Emäntä mansikkamaalta tai välitystoimistosta
Lähde: www.savonsanomat.fi
Uutisen tiivistelmä: Vaimonvälitys ulkomailta on vähentynyt 1990-luvun huippuvuosista. Sen sijaan ulkomaalaisten kausityöntekijöiden ja suomalaisten väliset avioliitot ovat lisääntyneet.
Etnologinen inspiraatio: Jollakin tavalla ns. normaalista poikkeavat parisuhteen muodostamistavat herättävät monenlaisia ajatuksia puolesta ja vastaan. Olisi mielenkiintoista perehtyä uutisessa mainittuihin ilmiöihin ja myös verrata niitä tv-versioihin (Napakymppi ja Maajussille morsian). Miksi vaimonvälitystä ja järjestettyjä avioliittoja tarvittiin? Oliko se pääasiassa maaseudun vai kaupunkien ilmiö? Millä perustein niihin ryhtyivät naiset, ja toisaalta miehet? Ovatko suhteet toimineet? Miten "tuontivaimot" ovat sopeutuneet, ja miten heihin on suhtauduttu? Entä suhtaudutaanko uusiin "luonnollisen tutustumisen kautta" syntyneisiin parisuhteisiin erilailla kuin järjestettyihin?
Suvi V
Tapakuluttamisen vaikutukset ihmisten onnellisuuteen
Tokmannin avajaisissa kova tunku
Rohkeutta rauhoittumiseen
Nykymaailma on täynnä joutavia esineitä
Tiivistelmä:
Jyväskylään avattu halpatavarakauppa Tokmanni keräsi oviensa ulkopuolella valtaisan odottavan ihmisjoukon. Kauppa avattiin kymmeneltä, mutta ihmisiä saapui jonottamaan jo seitsemältä. Ensimmäisille asiakkaille oli luvassa ilmainen ämpäri. Innostunein odottaja saapuikin patjan kanssa jo keskiviikkoiltana varmistaakseen ilmaislahjan saannin. Kolumneissa käsitellään kuluttamisen problematiikkaa.
Etnologinen inspiraatio:
Intouduimme juttujen pohjalta pohtimaan sitä, millaisia merkityksiä kuluttamiselle annetaan. Asiaa voisi selvittää haastatteluin ja havainnoin. Mikä on tapakuluttamisen vaikutus onnellisuuteen: tarvitaanko esineitä ja ostamisen sekä omistamisen kokemuksia tuomaan elämään merkitystä? Millaisia esineitä koetaan tarpeellisiksi? Muuttuuko tavaroiden merkitys suhteessa niiden saamiseen käytettyihin resursseihin, eli miten esineiden arvo ja merkityssisältö muuttuvat kun niitä esimerkiksi annetaankin ilmaiseksi.
Pohtivat Paula ja Mikko
Buddhalaistemppeliä tuhottiin Turussa
Tiivistelmä uutisesta: Turussa rakenteilla olevaa Suomen ensimmäistä buddhalaista temppeliä on tuhottu, mm. temppelin alttari oli rikottu ja seinille ripustettuja kankaita oli yritetty polttaa. Suomen vietnamilaisen yhdyskunnan rakennuttamaan temppeliin on kohdistunut ilkivaltaa myös aiemmin.
Etnologinen inspiraatio: Miten suomalaiset ottavat vastaan erilaiset, meille itsellemme vieraat uskonnot? Miksi ilkivalta kohdistui juuri buddhalaiseen temppeliin, onko tuhotöiden tekijällä/tekijöillä jotain juuri ko. uskontoa vastaan, vai onko kyseessä pelkästään "huvin vuoksi" -juttu, kun vaan teki mieli tuhota jotain toisen omaisuutta? Jos kyseessä on inho juuri tiettyä uskontoa kohtaan, miksi näin on? Suhtaudummeko yleensä suomalaisina uusiin uskontoihin tai ylipäätään kulttuureihin näin, vai edustaako tällainen vain pienen kansanosan ajatusmaailmaa? Pelkäämmekö ehkä oman kulttuurimme ja uskontomme puolesta? Ovatko ilkivallantekijät ylipäätään edes suomalaisia?
Koulun merkityksestä
Lähde: http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Mihin+menit+amisviiksi/1135260008629
Uutisen tiivistelmä: Kirjoittaja pohtii kuinka erilaisella tavalla viiksiin suhtaudutaan eri oppilaitoksissa ja ympäristöissä.
Etnologinen inspiraatio: Aloimme pohtia kuinka stereotypiat vaikuttavat ihmisen identiteetin syntyyn. Ihmiset omaksuvat tiettyjä ominaisuuksia, jotka kuuluvat tiettyyn ryhmään ja alkavat mahdollisesti elää niiden mukaan. Vai onko näin? Kuinka vahva erilaisuuden tunne ammattikoulun opiskelijalla on verrattuna yliopisto opiskelijaan? Kuinka nämä stereotypiat ovat syntyneet? Ja ovatko ne ollenkaan paikkaansa pitäviä? Rakentaako koulutus identiteettiä? Onko yliopisto opiskelijana oleminen erilaista kuin ammatti puolen opiskelijana oleminen?
Lotta, Emilia ja Josefiina
Miessukupuoli hallitsevasti esillä oppimateriaaleissa
Miessukupuoli hallitsevasti esillä oppimateriaaleissa
Miessukupuoli on hallitsevasti esillä perusopetuksen oppimateriaaleissa. Näin esittävät Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijat Liisa Tainio ja Tiina Teräs Opetushallitukselle tehdyssä selvityksessä.
Yksi perusopetuksen tavoitteista on auttaa lapsia ja nuoria kasvamaan tasa-arvoa kunnioittaviksi kansalaisiksi. Selvityksen mukaan miessukupuoli on oppimateriaaleissa enemmän esillä kuin naiset ja tytöt.
Etnologinen inspiraatio:Miksi miessukupuolta korostetaan oppimateriaalissa näin paljon?Miten se vaikuttaa nuorten oppimiseen ja heidän maailmankuvansa muotoutumiseen?Vaatiiko ihmiskunnan kehityksen eteenpäin vieminen tällaista toisen sukupuolen ylikorostamista?Miksi tasa-arvon tärkeyttä korostetaan, mutta kuitenkin nuorille alitajuisesti yritetään luoda miessukupuolen paremmuutta?Minkälaiseen kehitykseen tällainen ajattelumalli johtaa?
Sini, Maija, Miina ja Eini
Ensimmäinen klingoninkielinen ooppera valmisteilla
Lähde: http://www.bbc.co.uk/news/entertainment-arts-11265311
Tiivistelmä: Ensimmäistä klingoninkielistä oopperaa valmistellaan. Kielen luoja Marc Okrand kertoo kuinka yhä useampi ihminen osaa klingonia ja ottaa sen opiskelun tosissaan – jonka vuoksi on aika tehdä myös klingonoopperaa.
Etnologinen inspiraatio: Olisi mielenkiintoista tutustua oopperan parissa työskenteleviin ihmisiin, ja ottaa selvää siitä mitä he ajattelevat klingonoopperasta. Halventaako se heidän mielestään oopperaa? Minkälaisilla kulttuureilla yleensä on oikeus oopperaan? Toisaalta voisi ottaa lingvistisemmän näkökannan, ja tutkia minkälaiset ihmiset yleensä osaavat klingonia? Ovatko he enimmäkseen miehiä tai naisia tai tiettyyn ikä- tai sosiaaliseen ryhmään kuuluvia? Miksi sitä opiskellaan? Kuinka sitä opitaan: itsekseen oppimalla vai onko sitä varten olemassa kursseja?Mitkä kulttuuriset tekijät mahdollistavat keksityn kielen opiskelemisen? Millaisissa tilanteissa klingonin taitajat puhuvat kieltä? Käytetäänkö kieltä esim. työpaikalla vai ainoastaan erityisissä tapaamisissa joka kokoaa klingonin taitajia yhteen? Mikä on keksityn kielen, vielä viihdettä varten kehitetyn kielen, asema suhteessa muihin kieliin? Millä tavalla kieltä taitaviin suhtaudutaan yhteisössä? Mitä klingon merkitsee sitä puhuville?
Elokuvien ja kirjojen innoittamia nimivalintoja
Lähde: http://www.iltalehti.fi/perhe/2010091112312167_pr.shtml
Uutisen tiivistelmä: Lapsille annetaan populäärikulttuurin innoittamia nimiä, mm. Tähtien sodan tai Taru Sormusten Herrasta -trilogiasta tuttujen hahmojen nimiä. Myös Disney ja Muumit ovat saaneet vastaavanlaista tunnustusta.
Etnologinen inspiraatio: Miten vaikea on löytää lapselle nimi? Millaiset nimet ovat yhteiskunnallisessa mielessä sopivia? Täytyykö nimen sopia suomenkieleen ja -kirjoitusasuun? Miksi on trendinä pyrkiä eroon perinteisestä (jo esimerkiksi korvaamalla perinteiset kirjaimet vierasperäisillä: Nico, Wili, Wilma, Alexandra...)? Onko kyseessä muoti-ilmiö, ja miten sitä voi selittää?
Toivotaanko edelleen nimeä annettaessa nimen kuvaavan lapsen luonnetta, suojelevan lasta, tai tuovan jotain muuta erityismerkitystä? Pitävätkö vanhat perinteet nimenannossa? Mikä merkitys nimellä ylipäätään on tänä päivänä?
Onko väärin heittää lasta perinteisestä hyvinkin paljon poikkeavalla nimellä, kuten vaikka Galadriel? Millaisen kuvan annettu nimi antaa vanhemmista/lapsesta?
Pitäisikö pysyä perinteisten nimien parissa..kierrätys kunniaan? Nimien onkimista muista kulttuuripiireistähän on tapahtunut jo vaikka kuinka kauan. Kaikista suomalaisimmat nimetkään eivät oikeastaan kuitenkaan ole supisuomalaisia, kuten vaikka Maria tai Antti, jotka todellisuudessa tulevat niinkin kaukaa kuin heprean ja kreikan kielistä.
Ja vielä, Rajaavatko nimilait luovuutta?
Suhtautuminen lukutaitoon
Lähde: Ksml.fi
Uutisen tiivistelmä: 8. syyskuuta vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää
ja Keskisuomalainen jakaa päivän kunniaksi ilmaisia lehtiä Jyväskylässä.
YK:n mukaan joka viides ihminen on edelleen lukutaidoton ja esimerkiksi
Burkina Fasossa valtaosa väestöstä on lukutaidottomia.
Etnologinen inspiraatio: Miten lukutaitoon suhtaudutaan siellä, missä se
on itsestäänselvyys ja toisaalta siellä, missä lukutaidottomuus on normi?
Miten esimerkiksi burkinafasolainen kokee oman lukutaidottomuutensa?
Kokevatko he menettävänsä jotakin? Miten lukutaito on korvattu
viestinnässä ja arkielämässä? Miten tärkeäksi lukutaito ylipäänsä koetaan?
Länsimaissa lukutaito on lähes ihmisoikeus, ilman sitä ei pärjää, ja
esimerkiksi Burkina Fason 90% lukutaidottomuus on kauhistelun kohde.
Lukutaidottomia on kuitenkin myös rikkaissa länsimaissa. Millaisia ovat
länsimaisten ihmisten asenteet lukutaidottomia aikuisia kohtaan?
Jenna, Tiina ja Kari
11.9.2010
Alastomuus kohauttaa
Uutisen tiivistelmä: Saksalaisen miehen lenkkeily alastomana aiheutti sekaannusta ja poliisihelikopterin takaa-ajon Solingelissa Länsi-Saksassa. Mies perusteli alastomuuttaan siten, että se lievittää stressiä.
Etnologinen inspiraatio: Alastomuus länsimaisessa yhteiskunnassa. Millaisessa sosiaalisessa kontekstissa alastomuus on sallittua, milloin ei (vrt. saunakulttuuri)? Mihin alastomuuden tabu perustuu historiallisesti? Kokeeko ympäristö alastomuuden seksuaalisena häirintänä? Mitä vaatteet edustavat ja mitä rakenteita pukeutumisella ylläpidetään (esim. sukupuoli, ikä, alakulttuurit)?
Jos tutkimusta haluaisi laajentaa, voisi näkökulman kohdistaa mieheen ja alastomuuden kokemukseen stressin lieventäjänä. Miksi viuhahtelu rentouttaa?
Pohdiskelijat: Noora ja Maria
Kongon itäosan joukkoraiskaukset ovat olleet vielä luultua laajempia.
Tiivistelmä uutisesta: Pohjois- ja Etelä-Kivun maakunnista on YK:n edustajan mukaan on tullut tietoon heinä-elokuulta yli 500 raiskausta. Raiskauksia organisoivat erityisesti kapinalliset mutta myös paikalliset sotilaat ovat syyllistyneet niihin.
Etnologinen inspiraatio: Olisi mielenkiintoista tutkia, millaiset kulttuuriset tekijät luovat suotuisan ilmapiirin joukkoraiskauksille sodankäynnin keinona (tai muuten). Onko naisen asema kulttuurissa muuttunut verrattuna ennen konfliktia vallineeseen asemaan, onko tapahtunut muita raiskaukset hyväksyviä kulttuurisia muutoksia? Suhtaudutaanko miesten ja naisten keskuudessa "omiin naisiin" eri tavoin kuin "toisten naisiin", millä perustein raja vedetään? Kuinka vahvan rajanveto on? Miten sukupuolet käsitteellistävät omat ja toistensa asemat konfliktin keskellä, miten he suhtautuvat annettuihin asemiin? Millaisen leiman kulttuuri antaa raiskatuille naisille, entä raiskaajille? Onko leima pysyvä, tarjoaako kulttuuri keinon "puhdistautumiseen" tai "teon sovittamiseen"? Millaisia keinoja kulttuuri tarjoaa traumasta selviytymiseen? Miten raiskauksista alkunsa saaneisiin raskauksiin ja lapsiin suhtaudutaan?
Maskuliinisuus hallitsee peruskoululaisten oppikirjoja
Lähde: www.hs.fi 10.9.2010 9:12
piiloviestejä, jotka pitävät yllä nais- ja miesihanteita. Kulttuurimmehan ajatellaan periaatteessa
olevan kovin tasa-arvoinen sukupuolikysymyksissä ja tätä näkemystä pyritään painottamaan myös kasvatuksessa. Silti konservatiiviset näkemykset jatkavat olemassaoloaan mm. oppikirjojen välityksellä.
Ikuisen rakkauden tunnustaminen julkisessa tilassa
Lähde: omakaupunki.hs.fi
Uutisen tiivistelmä: Suomeen rantautunut eurooppalainen perinne, jossa rakastuneet parit kiinnittävät omin nimin kirjattuja rakkauslukkoja siltojen kaiteisiin.
Etnologinen inspiraatio: olisi kiintoisaa tutkia kyseistä perinnettä tarkemmin ja siinä samalla julkista, ikuisen rakkauden tunnustamista. Miten ihmiset suhtautuvat niihin täällä Suomessa ja muualla maailmassa? Kuinka kauan kyseinen perinne ollut olemassa? Onko ohimenevä trendi? Miten rakkauslukot ilmiönä vaikuttavat julkisen tilan viihtyvyyteen ja ihmisiin? Mistä syystä ne herättävät tietynlaisia reaktioita(puolesta tai vastaan)?Tunteet vs. byrokratia. Entäpä parien omat mielipiteet ja tuntemukset rakkauslukoista? Jos pariskunta on eronnut myöhemmin, miten suhtautuvat kyseisiin rakkauslukkoihin näin jälkikäteen?
Elina Sihvonen
Uutisotsikko: Muslimien tahallinen provokaatio jatkuu
Lähde: Kaleva.fi
Tiivistelmä: WTC:n terrori-iskujen vuosipäivänä floridalainen uskonnollisen yhteisön pastori aikoo omalta osaltaan ottaa kantaa muslimikysymykseen. Uuden rakennuksen lähelle ollaan aikeissa rakentaa moskeija, mikä on ärsyttänyt pastoria ja hänen johtamaansa pientä uskonnollista liikettä.
Etnologiselta kannalta: Kysymys on hyvin laaja, koska siinä täytyisi ottaa huomioon sekä muslimien, ko. yhteisön että amerikkalaisen tavallisen kansan ääni huomioon. Newyorkilaiset itse tukevat moskeijaa tässä kysymyksessä, eivätkä anna tukeaan mielenosoittajille. Toisaalta muslimeihin on jo aiemmin mm. Muhammed-kohun yhteydessä kenties tahallista provokaatiota ilmaisunvapauden nimissä. Tutkija voisi perehtyä muslimien kulttuuri- ja uskontoperinteeseen ja sen pohjalta tutkia asennetta tällaiseen ulkoiseen uhkaan. Toisaalta voisi myös amerikkalaisen pienen uskonnollisen ryhmän asenne ja perimmäinen syy tällaiseen toimintaan olla etnologille hedelmällinen aihe.
10.9.2010
Homouden kammo yhä suurena ongelmana
Lähde: www.hs.fi
Tiivistelmä: Eräs ranskalainen jalkapallon amatööriseura päätti olla jatkamatta homopelaajansa sopimusta. Pelaaja on kyseistä seuraa edustanut 14 vuoden ajan, mutta nyt muutama seuran pelaaja on lausunut kommentteja homoutta vastaan. Seuran johto pelkää ongelmia ja päätti erottaa pelaajan.
Etnologitutkijaa voisi kiinnostaa: Ainakin jalkapalloyhteisön suhtautuminen homoseksuaalisuuteen; voisi yrittää selvittää esimerkiksi sitä, onko suhtautumisessa eroja pelaajien, henkilökunnan, fanien ynnä muiden välillä tai sukupolvesta riippuen. Voisi olla mielenkiintoista tutkia homouteen liittyviä uskomuksia ym. Sosiaalinen paine varmastikin estää homoseksuaaleja olemasta avoimia, mutta saako se myös yhteisön jäsenet käyttäytymään homokielteisemmin kuin he tahtoisivatkaan? Aihetta voisi laajentaa tai toki tutkia homouden ongelmaa missä muussa yhteisössä tahansa. Tarkailla voisi myös sitä, miten yhteisön jäsenet suhtautuvat tiettyyn yksilöön ennen kuin saavat tietää, että hän on homoseksuaali, ja sen jälkeen.
Tietyissä olosuhteissa (mieleen tulee esim. joku hoitolaitos tai vankila, jossa kaikki yhteisön jäsenet ovat samaa sukupuolta) voisi myös tutkia, missä "homouden raja" kulkee - eli mitkä käyttäytymiskuviot ovat vielä vielä hyväksyttäviä "heterojen" nähden, ja mitkä pidetään jo homouden osoituksena.
Tero & Linda
Amerikkalaiset sotilaat Afganistanissa
Lähde: www.hs.fi
Tiivistelmä: Amerikkalaiset sotilaat ovat tarkoituksellisesti surmanneet Afganistanissa siviilejä ja ottaneet heidän luitaan sotamuistoiksi. Sotilastoverit, jotka eivät osallistuneet itse tekoihin, peittelivät tekijöiden toimintaa.
Etnologinen inspiraatio: Ryhmäämme kiinnostaisi tutkia amerikkalaisia sotilaita, jotka astuvat palvelukseen Afganistanissa. Tutkimuksemme kohdistuisi siihen, kuinka sotilaat muodostavat ryhmähenkensä ja millainen siitä muodostuu. Esimerkiksi uutisen tapauksessa nekin sotilaat, jotka eivät itse olleet teoissa mukana, olivat osallistuneet peittelyyn, ja yksi sotilas, joka oli uhannut paljastaa muut, oli hakattu. Tarkemmin ryhmähengessä tutkisimme näennäisesti samanarvoisten sotilaiden hierarkiaa ja väkivallan ilmenemistä heidän kesken palvelusaikana.
Pohdiskelivat Roosa, Heidi ja Eveliina
Askolan vihkimys lisännyt vihapostia naispapeille
Tiivistetysti: Naispapit ovat saaneet tavallista enemmän vihapostia Suomen ensimmäisen naispiispan Irja Askolan vihkimisen lähestyessä. Naispapit ovat saaneet vihapostia aina vuodesta 1988 lähtien, kun ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin. Naispappien esilläolo julkisuudessa lisää vihapostin määrää. Postit ovat sisältäneet mm. härskejä runoja ja törkeitä solvauksia.
Etnologisesti mielenkiintoista: Minkälaiset ihmiset lähettävät vihapostia. Onko motiivi uskonnollinen vai henkilökohtainen, naisvastainen vai jokin muu? Muutenkin ihmisten suhtautuminen pappeihin (saavatko muutkin papit vihapostia? millaista?). Miten suhtautuminen naispappeihin ja miespappeihin eroaa kirkon sisällä (käyttäytyminen jne.) ja yhteiskunnassa?
Sini, Viivi, Paula, Hanna, Ella
9.9.2010
Ravintolaketjujen motiivit uskonnollisille ryhmille suunnatuissa ruuissa
Uutisotsikko: Pikaruokaketju myy halal-hampurilaisia
Lähde: Aamulehti
Uutisen tiivistelmä: Ranskalainen pikaruokaketju Quick alkaa myydä 22 myymälässään maan muslimiväestölle muslimien tapaan tehtyjä halal- hampurilaisia
Etnologinen inspiraatio: Mikä motiivi ravintola-alan yrityksellä on luoda omat ruoat yksittäiselle uskonnolliselle ryhmälle, muslimeille. Onko yrityksellä tässä motiivina ainoastaan taloudellinen voitto? Miten tällainen business kehittyy tulevaisuudessa? Laajennetaanko markkinat käsittämään myös muita uskonnollisia ryhmiä? Nähdäänkö tulevaisuudessa tällaista ilmiötä suomessakin? Hyväksyykö suomalainen kulttuuri tällaisen? Mielenkiintoista olisi kuulla muslimin mielipide. Kokeeko muslimi että hänen uskontoaan käytetään hyväksi markkinointi tarkoituksessa?
Johanna
Maatalous muutospaineessa
Lähde: HS.fi
Uutisen tiivistelmä: Lehmien röyhtäysten tuottaman metaanin määrää on mahdollista vähentää oreganopitoisella ravinnolla
Etnologinen inspiraatio: Miten maanviljelijät suhtautuvat alan jatkuvaan muutospaineeseen? Miten näkevät oman työnsä suhteessa aikaisempien sukupolvien työhön? Ennen viattoman oloisesta ammatista on tullut monimutkainen byrokratian ja ympäristönsuojelijoiden taistelunkenttä. Minkälaisia sosiaalisia paineita maanviljelijä saa yhteiskunnan tasolta, vaikuttaako myös ruohonjuuritasolla, esim naapureiden ekoilu? Tai aihetta voi vetää kauemmas; onko maanviljelys ammatin- vai elämäntavanvalinta? Haluaisivatko viljelijät jatkaa vanhempiensa tapaa viljellä tehomaatalouden keinoin? Kuinka innokkaita viljelijät ovat vastaanottamaan luomuviljelyksen tapoja? Olisiko luomuviljely paluuta aikakauteen ennen tehomaataloutta? Onko se samalla ihmisen ja luonnon suhteen lähentymistä? Tietenkin kysymys voisi koskea sitä, miten maanviljelijät keskenään puhuvat tämäntyyppisestä uutisoinnista, suomi-leffamaisesti hörötellen vai asiallisesti vaihtoehtoja punniten. Miten maatalouden ympäristövaikutuksista puhuminen vaikuttaa maanviljelijöiden itsearvostukseen ja ammatin mielekkyyteen?
Samaa voisi kysyä myös muiden ekologista tuhoa tekevien ammattien edustajilta.
Reetta & Hanna
8.9.2010
Sosiaalisen statuksen vaikutus liikuntaharrastukseen
Lähde: Yle.fi/terveysjahyvinvointi
Uutisen tiivistelmä: Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisesti korkean sosiaalisen statuksen/korkeassa asemassa olevat henkilöt liikkuvat paljon. Statukseltaan alempaan väestöryhmään kuuluva ihminen liikkuu selkeästi vähemmän.
Etnologinen inspiraatio: Olisi kiinnostavaa tutkia aktiivisemman liikkumisen syitä tarkemmin läpinäkyvän tuloero-syyn taakse. Kuinka paljon liikkumiseen vaikuttaa sosiaalinen paine, aktiivisuuden vaatimus, liikunnan ja itsensä kehittämisen korkea status. Liikkuisivatko toimihenkilöt samalla tavalla, vaikka olisivat duunareita? Lähteekö aktiivisuus liikkumiseen omasta hyvinvoinnista vai sosiaalisen hyväksynnän hakemisesta? Onko liikkumistapahtuma yksilölle henkilökohtainen kokemus vai cv:n täyte? Olisi mielenkiintoista kysyä myös duunarien mielipidettä tutkimukseen. Onko se totta vai karkeaa yleistystä? Miksi kalliilla kuntosalijäsenyydellä arvokkaampi status kuin työmatkapyöräilyllä?
Helena
Suhtautuminen vanhemman naisen ja nuoremman miehen yhdessäeloon
lähde: HS Oma elämä
Uutisen tiivistelmä: Lukiolaispoika rakastui itseään 13 vuotta vanhempaan ruotsinopettajaansa, ja opettajan alkukankeuden jälkeen he päätyivät yhteen ja naimisiin.
Etnologinen inspiraatio: yhteiskunnan yleisistä normeista poikkeavat seurustelukäytänteet: Mikä merkitys on sillä, että yleisesti miehen ajatellaan olevan vanhempi ja asemaltaan korkea-arvoisempi? Miksi suhtautumistapa on yleensä epäilevä, jos kyseessä on vanhemman naisen ja nuoremman miehen suhde? Olisi kiinnostavaa saada selville, mikä ikäero on sopiva tällaisen suhteen hyväksymiselle eli niin, että muut hyväksyvät suhteen ilman epäilyjä? Kuinka suhtaudutaan siihen, että oppilas rakastuu opettajaan? Mikäli suhtautuminen on negatiivinen, mistä se johtuu?
Sanna ja Johanna
Inspiroiva sitaatti Claude Lévi-Straussilta
LISTALTA: Kotiläksystä ja muusta
1) Ne, jotka eivät olleet tänään paikalla: kotiläksyn ohjeet on blogissa
http://etnp101.blogspot.com/. Poissaolijat voivat joko hakeutua jo
olemassa olevaan ryhmään (kysykää kavereilta) tai tehdä läksyn itsekseen
(ei vaikeaa sekään).
2) Ensi viikon luento-PPTt ilmestyvät blogiin viim. perjantaina klo 17
mennessä.
3) Tentistä vielä: pvm 20.10.
4) Palautetilaisuudesta: pvm vielä hakusessa, mutta marraskuun alussa
kuitenkin.
Mukavaa loppuviikkoa!
Jukka
Kotitehtävä: uutisten inspiroimaa etnologiaa
ESIMERKKI:
Otsikko [siis blogipostauksen]: Suomalaisnuorten suhtautuminen tanssimiseen parinvalintariittinä
Uutisotsikko: Miehille löydettiin naisia parhaiten houkutteleva tanssityyli
Etnologinen inspiraatio: Olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin tutkimukseen ja haastatella siihen liittyen suomalaisnuoria. Voisi esimerkiksi selvittää mitä nuoret ajattelevat tutkimuksen tuloksista ja varsinkin kuinka he ylipäätään suhtautuvat tanssimiseen mm. parinvalintariittinä. Uskalletaanko tanssia? Millaisissa paikoissa? Humalassa vai selvin päin? Kenen kanssa? Kuinka paljon tanssiminen on itsensä viihdyttämistä tai parinvalintaa?
- Tehtävän deadline on sunnuntaina 12.9.2010 klo 18.00. Tehtävät käydään läpi yhdessä maanantaina.
- Jos bloggaamisen suhteen tulee ylipääsemättömiä ongelmia, niin voitte lähettää tehtävän minulle sähköpostilla.
- Jos teitä arveluttaa valitsemanne uutisen oleellisuus tai jos pohditte voiko tehtävän suorittaa niin tai näin, niin antakaa mennä. Mietitään asiaa sitten yhdessä.
* Uutissaitteja: YLE, HS, MTV3, Iltalehti jne.
6.9.2010
LISTALTA: Infoa
Muutamia tiedotuksia:
1) Unohdin kertoa kurssin suorittamisesta sen verran, että koko kurssin
lopuksi pidetään luentojen sisältöön pohjautuva kirjallinen tentti.
Tenttiin EI tarvitse lukea Helan nettisivuilla mainittua Lönnqvistin
kirjaa.
2) Korppiin rekisteröitymättömät opiskelijat ovat nyt virallisesti
kurssilla mukana.
3) Jokainen saa pian sähköpostiinsa oikeudet kirjoittaa kurssin blogiin
(http://www.blogger.com/home). Tämä on oleellista mm. kotitehtävien
kohdalla, mutta toki spontaani aiheeseen liittyvä kirjoittelukin on ok -
etten sanoisi mahtavaa.
Nähdään huomenna!
T. Jukka
5.9.2010
Tervetuloa etnologiaan!
Omasta ja professori Hanna Snellmanin puolesta toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi matkalle etnologiaan!