Tässä vielä linkki Helan palautelomakkeeseen, jossa voit antaa tarkempaa
palautetta:
https://korppi.jyu.fi/kotka///survey/answering/resultHandler.jsp?questionnaireid=2642
T. Jukka
Luentokurssi (6 op.) Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksessa ma-ke 6.9.-22.10.10 klo 10:15-12:00 Paulaharjun salissa. Opettajina yliopistotutkija Jukka Jouhki ja professori Hanna Snellman.
https://korppi.jyu.fi/kotka///survey/answering/resultHandler.jsp?questionnaireid=2642
T. Jukka
Etnologian johdantotentin arvosanat ovat näkyvissä ti 2.11. iltapäivällä
Korpissa ja Helan ilmoitustaululla.
Muistutus: uusintatentti ke 3.11. klo 12:15.
Terv. Jukka J.
Lähde: http://www.bbc.co.uk/news/entertainment-arts-11265311
Tiivistelmä: Ensimmäistä klingoninkielistä oopperaa valmistellaan. Kielen luoja Marc Okrand kertoo kuinka yhä useampi ihminen osaa klingonia ja ottaa sen opiskelun tosissaan – jonka vuoksi on aika tehdä myös klingonoopperaa.
Etnologinen inspiraatio: Olisi mielenkiintoista tutustua oopperan parissa työskenteleviin ihmisiin, ja ottaa selvää siitä mitä he ajattelevat klingonoopperasta. Halventaako se heidän mielestään oopperaa? Minkälaisilla kulttuureilla yleensä on oikeus oopperaan? Toisaalta voisi ottaa lingvistisemmän näkökannan, ja tutkia minkälaiset ihmiset yleensä osaavat klingonia? Ovatko he enimmäkseen miehiä tai naisia tai tiettyyn ikä- tai sosiaaliseen ryhmään kuuluvia? Miksi sitä opiskellaan? Kuinka sitä opitaan: itsekseen oppimalla vai onko sitä varten olemassa kursseja?Mitkä kulttuuriset tekijät mahdollistavat keksityn kielen opiskelemisen? Millaisissa tilanteissa klingonin taitajat puhuvat kieltä? Käytetäänkö kieltä esim. työpaikalla vai ainoastaan erityisissä tapaamisissa joka kokoaa klingonin taitajia yhteen? Mikä on keksityn kielen, vielä viihdettä varten kehitetyn kielen, asema suhteessa muihin kieliin? Millä tavalla kieltä taitaviin suhtaudutaan yhteisössä? Mitä klingon merkitsee sitä puhuville?
Uutisotsikko: Pikaruokaketju myy halal-hampurilaisia
Lähde: Aamulehti
Uutisen tiivistelmä: Ranskalainen pikaruokaketju Quick alkaa myydä 22 myymälässään maan muslimiväestölle muslimien tapaan tehtyjä halal- hampurilaisia
Etnologinen inspiraatio: Mikä motiivi ravintola-alan yrityksellä on luoda omat ruoat yksittäiselle uskonnolliselle ryhmälle, muslimeille. Onko yrityksellä tässä motiivina ainoastaan taloudellinen voitto? Miten tällainen business kehittyy tulevaisuudessa? Laajennetaanko markkinat käsittämään myös muita uskonnollisia ryhmiä? Nähdäänkö tulevaisuudessa tällaista ilmiötä suomessakin? Hyväksyykö suomalainen kulttuuri tällaisen? Mielenkiintoista olisi kuulla muslimin mielipide. Kokeeko muslimi että hänen uskontoaan käytetään hyväksi markkinointi tarkoituksessa?
Johanna